Talvisota inspiroi edelleen taiteilijoita

31.5.2011

Professori Matti Palo

Talvisotayhdistys ry:n puheenjohtaja

Talvisodan päättymisestä tuli maaliskuussa kuluneeksi 71 vuotta. Vuosi sitten kuuntelin Talvisota-Requiemin kantaesityksen Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. Heikki Sarmanto oli sen säveltänyt omalle jazz-kvartetilleen ja Tampereen 80-päiselle Händel-kuorolle. Se oli omistettu Talvisodassa kaatuneiden suomalaisten ja neuvostoliittolaisten soturien muistolle. Aloite säveltäjälle oli tullut New Yorkista. Teos jätti minuun vahvan vaikutuksen. Mietin, että kuinka vain 105 päivää kestänyt sota voi edelleen inspiroida taiteilijaa?

Mutta uusi yllätys seurasi, kun huomasin, että Talvisota oli inspiroinut vielä äskettäin myös säveltäjä Ilkka Kuusistoa. Hänen ’Taipaleenjoki’-oopperansa kantaesitys oli viime kesänä Ilmajoen musiikkijuhlilla. Teos sai hyvän vastaanoton. Ilkka Kuusiston ’Taipaleenjoki’ on myös ensi kesäkuussa Ilmajoen musiikkijuhlien ohjelmassa.

Panu Rajalan kirjoittamassa libretossa komppanianpäällikkö Yrjö Jylhä runoilee ankarien taistelujen lomassa joen tällä puolen ja venäläinen runoilija komppanianpäällikkö Jevgeni Dolmatovski joen toisella puolen. Näin tapahtui myös todellisuudessa.

Vuonna 2006 kuulin Kaustisella maailman kantaesityksenä Dmitri Shostakovitsin teoksen ’Muunnelmia suomalaisista kansanlauluista’. Stalin oli tilannut sen säveltäjältä Helsingissä kaavailtua Talvisodan voiton paraatia varten.

Talvisota ehti tuottaa myös viihdemusiikkia. Alun perin venäläistä valssia ’Elämää juoksuhaudoissa’ laulettiin rintaman molemmilla puolilla. Jatkosota Talvisotaa pitempänä tuotti runsaammin viihdemusiikkia. Muuten jää vaikutelma, että Talvisota olisi inspiroinut eri alojen taiteilijoita Jatkosotaa enemmän.

Talvisota on ollut luovuuden lähteenä myös kirjailijoille. Historiakirjoja on lukuisia ja eri kielillä. Niitäkin näyttää tulevan aina vain lisää. Historian ja kaunokirjallisuuden raja taitaa olla kuin veteen piirretty viiva. Tämä tuli mieleen luettuani yhdysvaltalaisen lehtimiehen Gordon F. Sanderin tuoreen kirjan ’Taistelu Suomesta’ (What free men can do). Kirja sisältää sotatapahtumien lisäksi huumoria ja ironiaa sekä jopa Mannerheimiin kohdistuvaa sankaripalvontaa.

Myös kaunokirjallisuudessa Talvisodan anti on ollut runsas. Kun vuosi oli kulunut rauhan teosta, niin Talvisodasta oli ilmestynyt jo puolisen sataa kaunokirjallista teosta. Erkki Palolammin ’Kollaa kestää’ lienee tuon kirjallisuuden kestohelmiä. Antti Tuurin ’Talvisota’-kirja julkaistiin 1984. Kauhavan soturit Taipaleen joella pitivät asemansa vihollisen suuren ylivoiman edessä. Rauhan tultua he aluksi uskoivat Suomen voittaneen. Tuurin jälkeenkin on alan kaunokirjallisuutta edelleen ilmestynyt.

Ehkäpä Pekka Parikan Tuurin kirjaan perustuva ’Talvisota’-elokuva on mittavin Talvisota-teos elokuvataiteen alalla. Universal studio Hollywoodissa ehti tekemään Suomen Talvisota-aiheesta elokuvan jo 1940. Muitakin teoksia löytyy. Talvisodasta tehtiin myös dokumenttifilmejä. Voidaan myös kysyä, olivatko Talvisodan monet uutiskatsausfilmit vain propagandaa? Kyllähän niihin sisältyi myös taiteellisia komponentteja.

Kuvataiteilijoita ja kuvanveistäjiäkin Talvisota ehti elähdyttämään. Ehkä runsain anti on nähtävissä sankarihaudoilla. Veikko Vionoja aloittelevana taiteilijana palveli lääkintämiehenä Raatteen tiellä ja Kollaalla. Hän ehti havoittuneiden hoidon ja ruumiiden kannon välissä sodan aikana tekemään tapahtumista luonnoksia muistikirjaansa. Seuraavana kesänä Vionoja teki lyijykynäpiirroksina ison ’Talvisodan kasvot’-sarjan, joka julkaistiin vasta 1982.

Venäläinen Bair Irincheev oli saanut Talvisotakärpäsen pureman viettäessään Pietarista kesiään Kannaksella. Hän oli nähnyt Summan bunkkerien jäännökset. Niinpä syntyi viime vuonna teos ’Talvisodan kadonneet kuvat’. Se sisältää aiemmin julkaisemattomia valokuvia, mutta myös joukon piirustuksia ja maalauksia sekä Suomesta että Neuvostoliitosta. Valokuvataiteen puolella ylimalkaan odottanee inventoijaa pelkästään Suomessakin runsauden sarvi. Mitä kuvia sadat toimittajat maailmalta mahtoivatkaan tuottaa?

’Talvisodan Pikkujättiläinen’ esittelee yhdessä artikkelissaan myös Talvisodan huumoria. Siitä esimerkki sotaa edeltäneistä neuvotteluista Moskovassa. Stalin tiukkasi Paasikiveltä montako sotilasta Suomi saa sodan ehkä syttyessä rintamalle? Puoli miljoonaa kuului lakoninen vastaus. Siihen Stalin: Neuvostoarmeija tulee miljoonalla miehellä. Täytyy sähköttää kotiin, että antavat kullekin sotilaalle kaksi patruunaa, vastaili kaskun mukaan Paasikivi!

Talvisotayhdistys ry on tehnyt aloitteen Talvisodan kansallisen muistomerkin suunnittelemiseksi ja pystyttämiseksi Helsinkiin. Valtioneuvoston kanslia on osoittanut asian valmistelun opetus- ja kulttuuriministeriölle. Muistomerkin rahoitus jaettaisiin tasan valtion, Helsingin ja Talvisotayhdistyksen järjestämän kansalaiskeräyksen kesken. Uuteen hallitusohjelmaan tuleekin tehdä varaus tähän tarkoitukseen. Ei liene epäilystäkään siitä, etteikö Talvisota edelleen inspiroisi kuvanveistäjiä maailmanlaajuisesti arvokkaan muistomerkin aikaansaamiseksi.

Ilmajoella perjantaina 10. kesäkuuta klo 15 kunnantalolla pidettävässä Talvisotaforumissa säveltäjä ja jazz-pianisti Heikki Sarmanto kertoo musiikkinäyttein Talvisota-sävellyksestään ja dosentti Jari Sederholm esitelmöi filminäyttein Talvisodan propagandafilmeistä. Säveltäjä Ilkka Kuusisto esittelee saman illan Taipaleenjokioopperansa. Lopuksi professori Matti Palo kertoo Talvisotayhdistys ry:n toiminnasta.