Tapahtumat
Talvisotayhdistys toimii ja vaikuttaa
Syyskuu 2009 – toukokuu 2010
Talvisotayhdistyksen perustaminen 2009
Muutama vuosi sitten oli herännyt pienessä piirissä ajatus talvisodan muiston kirkastamisesta ja vaalimisesta. Sen oli herättänyt paitsi huoli talvisodan merkityksen ylläpidosta myös lukuisat kysymykset ulkomaisilta turisteilta sekä liiketuttavilta. Professori Matti Palo oli ryhtynyt kirjoittelemaan aktiivisesti päivälehdissä talvisodan merkityksestä tarkoituksenaan herättää yleinen mielenkiinto niin itse sotatapahtumiin kuin siitä kertovaan patsaaseen, museoon tai virtuaaliseen, kansakunnan sähköiseen muistiin. Keväällä 2009 asian ympärille kokoontuivat professori Matti Palon johdolla, metsäneuvos Jouko Paloniemi, metsänhoitajan Christian Keil, eversti Ossi Kettunen sekä everstiluutnantti Erkki Erkinheimo. Kokouksen tuloksena syntyi päätös perustaa Talvisotayhdistys ry hoitamaan asiaa. Ossi Kettunen lupautui laatimaan yhdistykselle säännöt. joita käsiteltiin ensimmäisen kerran syyskuun alussa. Siihen kokoukseen osallistuivat Erkki Erkinheimon, Christian Keilin ja Matti Palon lisäksi Olli Lehto, Ossi Kettunen ja Jouko Paloniemi. Päätimme kutsua koolle Talvisotayhdistyksen perustavan kokouksen 23. syyskuuta Suomalaiselle Klubille. Siihen osallistuivat Erkki Erkinheimo, Jaakko Iloniemi, Ossi Kettunen, Pekka Korpinen, Olli Lehto, Matti Palo ja Jouko Paloniemi. (Christian Keil oli sairastunut.).
Perustavassa kokouksessa vahvistimme Talvisotayhdistykselle säännöt ja valitsimme yhdistyksen hallituksen. Siihen tulivat Christian Keil sekä paikalla olijat, paitsi Olli Lehto varajäseneksi. Matti Palo valittiin puheenjohtajaksi ja Erkki Erkinheimo sihteeri/ varain-hoitajaksi. Ossi Kettunen valittiin myöhemmin varapuheenjohtajaksi. Hän jätti lokakuun lopulla sääntömme kirjattavaksi yhdistysrekisteriin. Säännöt vahvistettiin helmikuussa 2010.
Merkittävä taustatuki saatiin Helsingin Suomalaiselta Klubilta puheenjohtaja Johannes Koroman ja eversti Pekka Rapilan kanssa käytyjen keskustelujen ja myötämielisten ajatusten siivittämänä. Erityisesti saimme arvokasta tietoa klubin mahdollisesta tuesta sekä lupauksen käyttää www.talvisota.fi osoitetta korvauksetta.
Talvisotayhdistyksen hallitus kokoontui kolme kertaa vuonna 2009. Aluksi päätimme laatia hakemuksen Virtuaalisen Talvisotakeskuksen suunnittelua varten Suomen Kulttuurirahastolle (Liite 1). Jätimme sen lokakuun lopulla. Saimme suosittelijoiksi Gustav Hägglundin ja Risto Ihamuotilan. Ari Raunio lupautui pääsuunnittelijaksi. Hänellä on virtuaalisen tietokeskuksen suunnittelun asiantuntemusta ja kokemusta Tali-Ihantala-keskuksen suunnittelusta. Helmikuun alussa 2010 saimme kuulla kielteisen päätöksen rahoituksesta.
Pekka Korpinen valtuutettiin etsimään Helsingistä sopivaa paikkaa Talvisodan muistomerkille. Hän tunnisti Kasarmintorin sopivan parhaiten tarkoitukseen. Siellä ei ole ennestään patsaita. Tori sijaitsee myös puolustusministeriön ja pääesikunnan edessä ja arkkitehtuuriltaan kauniissa miljöössä Helsingin keskustassa. Korpinen lupasi myös laatia Talvisodan muistomerkistä taiteilijoille osoitetun kilpailun sääntöehdotuksen.
Talvisotayhdistys päätti järjestää Talvisodan muistotapahtuman 15. maaliskuuta 2010. Eduskunta hyväksyi tuolloin Neuvostoliiton tarjoamat rauhanehdot. Hallitus valitsi joulukuussa työryhmän valmistelemaan tilaisuutta.
Varainhoitaja ja puheenjohtaja avasivat yhdistykselle pankkitilin Helsingin Osuuspankkiin. Jäsenmaksu on 20 euroa vuotuisena ja 200 euroa ainaisjäsenmaksuna henkilöltä. Yhteisöjen jäsenmaksuista päätetään vuosikokouksessa. Talvisotayhdistyksellä oli vuoden 2009 lopussa 15 jäsentä. Olemme laatineet jäsenhakulomakkeen suomeksi. Sen käännettiin ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Käännökset sen vuoksi, että Talvisotayhdistyksen jäsenyys on avoin ulkomaalaisille ja siitä on tarkoitus tehdä aidosti kansainvälinen yhdistys.
Talvisotaforum alkuvuoden 2010 päätapahtuma
Alkanut vuosi 2010 on monin tavoin jännittävä uudelle Talvisotayhdistykselle. Pekka Korpinen jatkoi Talvisodan muistomerkkihankkeen valmistelua. Lähetimme pääministeri Matti Vanhaselle ja kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle muistomerkkiä esittelevän kirjeen ja pyysimme audienssia.
Ossi Kettunen, Pekka Korpinen ja Matti Palo kävivät esittelemässä hanketta Pajuselle 9. maaliskuuta. Hän lupasi Helsingin osallistuvan kolmanneksella muistomerkin kustannuksiin, jos valtio ja Talvisotayhdistys kumpikin erikseen osallistuvat siihen yhdellä kolmanneksella. Pääministerille emme yrityksistä huolimatta onnistuneet samaan audienssia.
Talvisotafoorumin suunnittelu tiivistyi tammikuussa. Pekka Korpisen aloitteesta Matti Palo soitti Korkeimman Hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallbergille, joka lupasi suuren kuulemissalin Kasarmintorin varrelta tilaisuuden käyttöön. Talvisotafoorumin tavoitteeksi määritettiin Talvisotayhdistyksen tunnetuksi tekeminen mahdollisille yhteistyökumppaneille ja rahoittajille sekä medialle ja suurelle yleisölle.
Kansliapäällikkö Risto Volanen toi tilaisuuteen valtioneuvoston tervehdyksen. Hän oli myös isäntänä viinitarjoilussa forumin päätteeksi. Presidentti Pekka Hallberg tervehti forumia Korkeimman Hallinto-oikeuden puolesta. Hän oli myös kahvitarjoilun isäntänä.
Talvisotaa tarkasteltiin Viron, Ruotsin, veteraanin ja lotan näkökulmista. Lisäksi esit-telimme Talvisodan muistomerkkihankkeen ja virtuaalisen Talvisotakeskushankkeen. Sibelius-lukion kuoro toi foorumiin teininuorten tervehdyksen. Forumissa oli 61 osanottajaa. Talvisotafoorumia pidettiin onnistuneena. Median kiinnostus jäi kuitenkin harmillisen vähäiseksi.
Erkki Erkinheimo, Ossi Kettunen ja Matti Palo neuvottelivat yhteistyöstä Suomalaisen Klubin puheenjohtajan, päätoimittaja Johannes Koroman ja eversti Pekka Rapilan kanssa 10. maaliskuuta. Klubin edustajat lupasivat pitää www.talvisota.fi osoitteen varattuna yhdistyksemme Virtuaaliselle Talvisotakeskukselle. Siellä on jo nyt lyhyt Talvisotayhdistyksen esittely.
Talvisotayhdistyksen hallitus piti kuusi kokousta alkuvuonna 2010. Yhdistyksen hallitus on työskennellyt talkoohenkisesti ja innostuneesti. Hallituksen jäsenillä on toimintaamme liittyvää monipuolista asiantuntemusta. Suunnittelua ja työtehtäviä on voitu jakaa melko tasapuolisesti. Yhdistyksemme jäsenmäärä oli 12.5. yhteensä 59.
Peitsa Untama Mikola (15. lokakuuta 1915 Jyväskylä) on suomalainen metsätieteilijä. Hän oli Helsingin yliopiston metsänhoitaja 1953–1957, metsäbiologian ylimääräinen professori vuodesta 1957 ja 1974–1989 metsäbiologian professori. Hän julkaisi metsänhoitoa, metsämikrobiologiaa ja luonnonsuojelua käsitteleviä kirjoituksia ja osallistui järjestöalan toimintoihin. Hänen ja Hugh E. Wilcoxin mukaan on nimetty mykoritsasieni Wilcoxina mikolae. Mikola väitteli filosofian tohtoriksi 1948. Hän on julkaissut myös useita metsäalan oppi- ja tietokirjoja yksin ja yhdessä muiden kanssa.