Tapahtumat
Talvisotayhdistys toimii ja vaikuttaa
Talvisota ja Suomen itsenäisyys
Tiedote itsenäisyyspäiväksi 2010
Talvisodan ainutlaatuinen torjuntavoitto oli Suomen Kuvalehden mukaan Suomen toinen itsenäistyminen. Lehden tuore pääkirjoitus kannatti myös Talvisotayhdistyksen ajamaa kansallista Talvisodan muistomerkkiä Helsinkiin ja virtuaalista Talvisotakeskusta Internetiin.
Talvisota oli alullaan Itsenäisyyspäivänä 71 vuotta sitten. Neuvostoliitto oli päättänyt valloittaa Suomen kolmessa viikossa. Tulevalle sosialistiselle Suomelle asetettiin Otto Ville Kuusisen johtama Terijoen hallitus. Voiton paraatiin Helsinkiin Stalinin syntymäpäiväksi tilattiin sävellys ”Muunnelmia suomalaisista kansanlauluista”. Suomen itsenäisyyden kohtalo oli vaakalaudalla.
Toisin kuitenkin kävi. Suomen sotilaat ja hevoset olivat metsätöiden karaisemia kylmien pakkasten tuttuja. He olivat myös valtaosin metsästäjiä ja siksi hyviä suunnistajia sekä ampujia.
Loputtomat metsät ja ankara talvi olivat tärkeät ja ainoat suomalaisten liittolaiset. Mannerheim -linja lopulta sortui, mutta eversti Sprengportenin 1700-luvun lopulla kehittämää metsäsodan strategiaa sovellettiin menestyksellä.
Neuvostoliiton voitonparaati jäi pitämättä. Torvisoittokunta juuttui Raatteen tielle. Neuvostoliitto kärsi viisinkertaisen tappion kaatuneiden sotilaiden lukumäärissä. Suomi menetti Karjalan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Talvisodan aikana maassamme oli lähes 400 ulkomaalaista kirjeenvaihtajaa. Neuvostoliitto ei sallinut ulkomaalaisia toimittajia omalla puolellaan. Kun tuolloin muut sotatoimet olivat lepovaiheessa, Talvisodasta tulikin ensimmäinen mediasota maailmassa. Tällöin Molotovin cocktail, motti, sisu ja suomalainen lumipukuinen sotilas metsäsodassa saivat maailmanmaineen. Tuo maine on nyt unohtumassa.
Talvisota erottuu Suomen muista sodista siinä, että silloin pieni Suomi taisteli käytännössä yksin suurvalta Neuvostoliittoa vastaan. Yhtenäinen Suomen kansa ja muu maailma, Neuvostoliittoa ja Saksaa lukuun ottamatta, seisoivat yksimielisesti Suomen tukena Talvisodassa. Näin puhui Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja, professori Matti Palo äskettäin Talvisotaforumissa Mikkelissä.
Peitsa Untama Mikola (15. lokakuuta 1915 Jyväskylä) on suomalainen metsätieteilijä. Hän oli Helsingin yliopiston metsänhoitaja 1953–1957, metsäbiologian ylimääräinen professori vuodesta 1957 ja 1974–1989 metsäbiologian professori. Hän julkaisi metsänhoitoa, metsämikrobiologiaa ja luonnonsuojelua käsitteleviä kirjoituksia ja osallistui järjestöalan toimintoihin. Hänen ja Hugh E. Wilcoxin mukaan on nimetty mykoritsasieni Wilcoxina mikolae. Mikola väitteli filosofian tohtoriksi 1948. Hän on julkaissut myös useita metsäalan oppi- ja tietokirjoja yksin ja yhdessä muiden kanssa.